Suomalaiset tuntevat Virosta jotakin, ja erityisesti Suomen ja Viron sukulaisuussuhdetta painotetaan. Toki meillä on paljon yhteistä, kielessä on samankaltaisuuksia, ruokakulttuurissa yhdenmukaisuuksia ja yhteistä historiaa on pitkältä ajalta. Tässä Viro -teoksessa Viroa avataan lukijalle laajemmin kuin mitä suosittu Tallinna edustaa. Viro on saanut historiansa aikana vaikutteita Ruotsista, Saksasta, Venäjästä/Neuvostoliitosta, ja monet arkiset ilmiöt selittyvät luontevasti, mm. Viron ruokakulttuuri on vahvasti saksalaistyylistä. Venäjänkielisen väestön ja alueiden vaikutus on vahva tänä päivänäkin. 30 vuoden aikana, Neuvostoliiton ”miehityksen päätyttyä”, Viro on kehittynyt nopeasti. Se on sähköisissä palveluissa maailman kenties johtava maa, koulutustaso on erittäin korkea ja elintaso nousee tasaisesti. Vastakohtana maassa on Kihnun saarella elämä kuin 1950-luvulla, maassa on noin 170 kartanoa, monet saaret ovat säilyttäneet perinteisiä tapoja ja perinteitä kunnioitetaan ja kulttuuria harrastetaan, mm. joka 5. vuosi järjestettävät Tallinnan laulujuhlat kokoavat yli 20.000 esiintyjää kerralla esiintymislavalle, ja yleisöä siellä on noin 90.000 henkilöä. Ylipäänsä Viro on rento, hyvien palveluiden, ahkerien ja sivistyneiden ihmisten pieni (1,4 milj. asukasta) kansakunta.