Asiakaspalvelu

Saunaremontin yleisohje

Saunaremontin suunnittelussa kannattaa aina tarkastella rakenteita pintaa syvemmältä. Purkutöiden yhteydessä löytyy usein seinäpaneelien ja alakattojen takaa vaurioituneita runkorakenteita. Puurakenteisten väliseinien alapäät on voitu perustaa virheellisesti betonisen pintalaatan alapuolelle. Saunan lattia on voitu jättää jopa ilman vedeneristeitä, jolloin märkä laatta on päässyt kastelemaan seinärunkojen alareunan. Höyrynsulkuna toimiva alumiinipintainen pahvi voi olla heikosti asennettu ja vuotaa kosteutta rakenteisiin. Ennen purkutöitä on varmistuttava rakenteiden kantavuudesta ja viranomaisluvan tarpeesta. Saunan uudet rakenteet ja pintamateriaalit tulee valita huolella, jotta vauriot eivät toistu. Myös ilmanvaihto ja kiukaan valinta edellyttävät tarkkaa selvittelyä.


Saunan runkorakenteet

Puurungon alareunan taso on usein liian matalalla, jolloin maaperästä nouseva kosteus kastelee rakenteita. Usein vuotaa myös lattian ja seinän välinen liitossauma. Pitkään jatkunut vuoto on saattanut kastella lattiarakenteetkin siinä määrin, että lattiat on poistettava ja uusittava alapuolisine sorakerroksineen. Jos lattialaatta voidaan säilyttää, uuden puurakenteisen seinän alle on syytä tehdä muurattu kiviaineinen sokkelikorotus. Kannattaa myös selvittää mahdollisuus korvata puurakenteiset seinät kiviaineisilla muuratuilla seinillä, jolloin kosteudenkestävyydelle saadaan lisää varmuutta.

Talon ulkoseinää vasten olevien saunatilojen seinärakenteissa on myös paljon virheitä. Ulkoseinän höyrynsulkumuovi on yleensä asennettu yhtenäisenä rakenne­kerroksena sisäverhouslevyn taustalle. Saunan seinäpaneelien takana oleva alumiinipaperi muodostaa yhdessä höyrynsulun kanssa hengittämättömän ainekerrosvälin, joka on kosteusvauriolle altis.

Saunan rakenteissa ei saa olla tiiviillä ainekerroksilla umpioituja tuulettumattomia rakenteita. Kuuma höyry tunkeutuu salakavalasti pienistäkin höyrynsulkukerroksen vuotopaikoista pilaamaan talon runkorakenteita. Esimerkiksi saunan ja pesuhuoneen välinen puurakenteinen seinä on rakennettava siten, että seinän välissä oleva ilmaväli mahdollistaa rakenteen kuivumisen. Ilmaväli tuuletetaan yleensä katon alaslaskun muodostamaan ilmatilaan, joka edelleen tuulettuu esimerkiksi viereiseen kuivaan huonetilaan.

1. Vanha puurunko puretaan, tuetaan ja uusitaan suunnitel­man ja vastaavan työnjohtajan ohjeistuksen mukaisesti.

2. Märkätilaan soveltuva rakennuslevy.

3. Alumiinitiivistyspaperi limitetään korokerimojen väliin ja ala­reunastaan tiiviisti lattian vedeneristeen kanssa.

4. Korokerimat muodostavat paneeliverhouksen taustalle tuuletus­raon.

5. Kiviaineinen sokkeli muurataan uuden seinärungon alle vähintään betonilaatan tasolle.

6. Lisättävä lämmöneriste muodostaa lämpökatkon sokkelin ja lattialaatan välille.


1. Purkutyöt ja uusiminen tehdään kuten ulkoseinässä.

2. Seinärunkoon jätetään n. 25 mm:n tuuletusrako, joka on avoinna katon alaslaskun ilmatilaan.

3. Tuuletusrako muodostuu paneeliverhouksenkiinnitysalustana toimivien korokerimojen avulla.


Saunan ilmanvaihto

Saunomisen miellyttävyyteen on ratkaiseva vaikutus saunan ilmanvaihdolla. Raitis korvausilma on saatava sopivasti mukaan saunomisen aikaiseen löylyn kiertoon. Hyvin toimiva ilmanvaihto huolehtii myös saunomisen jälkeisestä tilan kuivatuksesta.

Toimivia ilmanvaihtoratkaisuja on useita, mutta yleisenä periaatteena on tuoda puhdasta korvausilmaa kiukaan yläpuolelle ja poistaa käytetty ilma kiukaan vastakkaiselta seinältä mieluusti laudetason alapuolelta. Lisäksi katossa voi olla toinen poistoilmaventtiili saunan kuivattamista ja yleis­ilmanvaihtoa varten. Saunaremontin yhteydessä­ ilmanvaihtohormit voidaan luontevasti vetää kul­ke­maan alakattojen ja seinäpaneelien takana.

Puukiukaan tarvitsema palamisilma tuodaan kiukaan alaosan lähelle. Muuten ilmanvaihdon periaate on sama kuin sähkökiukaallakin. Sähkökiukaan alareunan lähelle ei korvausilmaa saa tuoda, jotta kiukaan ohjaustermostaatti ei saa virheellistä tietoa saunan lämpötilasta. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa poistoilma otetaan seinän yläosasta tai katosta, jotta saavutetaan ilmanvaihtoa parantava korkeusero tulo- ja poistoventtiilin välille.


Kiukaan valinta

Ennen kiukaan valintapäätöstä kannattaa selvittää saunomistarpeet ja vaatimukset kiukaalle. Erityis-ominaisuudet, kuten saunan ilmatilan ja kivitilan toisistaan riippumaton lämmitys ja jatkuva höyrys-tys, ovat mahdollisia. Voidaan valita myös kiuas, joka tuottaa lämpöä tai höyryä saunaan lämmittä-mättä samanaikaisesti kivipesää.

Kiukaan teho mitoitetaan saunan tilavuuden mukaan. Esimerkiksi 6–18 m3:n saunassa teho 6–12 kW on sopiva. Eristämättömien kivi- ja betoni­pintojen vaikutus voidaan laskea lisäämällä saunan tilavuutta 1,5–2 m3 jokaista kiviaineista seinä­neliömetriä kohden.

Jatkuvalämmitteinen kiuas on sähkökiukaiden pe­ruskiuas ja yleisin käytössä oleva kiuastyyppi. Kiu­kaan sisällä kiertävä ilma kulkee kuumien vastus­elementtien lomitse lämmittäen kiuaskivet. Kivi­la­donta ei saa olla liian tiivis, jotta kivet lämpenevät hyvin eivätkä vastukset kuumene liikaa.

Jatkuvalämmitteisinä on myös tasokiukaita, joissa kivipintana on kiukaan vino etuseinä. Näiden etuna etenkin pienissä saunoissa on löylyn leviäminen tasaisemmin koko saunatilan korkeudelle. Samalla periaatteella toimivat pilarimaiset kiukaat, joiden ulkovaippa muodostuu verkkokehän sisään ladotuista kiuaskivistä. Jos löylytaso halutaan alkavaksi mahdollisimman alhaalta, valitaan lauderakenteiden jalkatasoon upotettava kiuastyppi. Tämä kiuas soveltuu hieman suurempaan saunaan, jonka lauderakenteet suunnitellaan kiuastyypille sopivaksi.

Varaava ainalämmin sähkökiuas on jatkuvasti löy­ly­­valmiudessa noin 0,2–0,35 kW:n teholla. Mu­­hi­mis­tehoa voidaan säätää harvemmin saunottaessa pienemmäksi, jolloin kiuas vaatii saunomistehon päällekytkentää ennen saunomisen aloitusta.

Sähkökiukaiden suojaetäisyydet on määritetty kiu­­kaan tyyppihyväksynnän yhteydessä. Suoja­etäi­syydet vaihtelevat valmistajan ja mallin mu­­kaan 20 ja 250 millimetrin välillä, ja ne selvi­ä­­vät kunkin kiukaan tyyppikilvestä. Yleensä suu­rin suojaetäisyys on kiukaan sivulla. Mikäli kiuas upotetaan alalauteeseen, kiuas on valittava niin, että se sopii tähän tarkoitukseen täyttäen
turvallisuusvaatimukset.

Puukiukaita on jatkuvalämmitteisiä ja kertalämmitteisiä. Jatkuvalämmitteinen on yleisin peruskiuas. Kivet lämpiävät kivitilassa kiertävien metallisten tulikanavien kuumuudessa. Lämpö siirtyy tulikana-vista kiviin osittain kuuman ilman vaikutuksesta ja osittain johtumalla. Kiuaskivet on ladottava siten, että ne muodostavat riittävästi lämpösiltoja ja mahdollistavat vapaan ilmankierron kivipesässä.

Puukiukaan ikuisena kysymyksenä on valinta jatkuva­lämmitteisen ja kertalämmitteisen kiukaan välillä. Tähän tarpeeseen on kehitetty varaava jatkuvalämmitteinen kiuas, jossa löylyt säilyvät kauemmin suuremman kivitilan, kehittyneempien virtauskanavien ja mahdollisen kansiluukun avulla.

Kiuas voi olla myös takan ja kiukaan yhdistelmä. Takkaluukku ja tulipesä sijoittuvat esimerkiksi pukuhuoneen puolelle ja varsinainen kiuas löylyhuoneeseen. Tulipesän täyttäminen toisesta huonetilasta voi olla miellyttävämpää ja yhdellä tulisijalla ja savu­hormilla voidaan ratkaista kiukaan ja takan tarve.
Kertalämmitteinen kiuas vaatii helposti muutaman tunnin lämmitysajan, jonka jälkeen kiuas voi olla puolikin vuorokautta saunomisvalmiina.

Esimerkki kiukaan suojaeristyksistä käytettäessä yksinkertaista palonsuojalevyä.


Nämä työohjeet ovat yleisiä ohjeita. Tarkista aina materiaalintoimittajan erityisohjeet ennen työn aloittamista.

Lähde: PRKK | Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry ©